Farina fan Hankala

© Royal Gardens VRL-13369

"Oikein kaunis ja oikein ihana ruunikko tammavarsa. Näkee, että selkeästi tulevaisuudessa opetusmestari lajissa kuin lajissa. Lempeän katseen ja percheron tyypillisen ulkonäön perinyt selkeästi emältään. Isältä puolestaan työskentelymoraalin ja liidokkaan askeleen sekä piilevänä ominaisuutena pearl-geenin", tammavarsan katse oli kaikkea muuta kuin lempeä. Se oli pistävä ja arvosteleva, että niin alentavaa tamma katsetta Kiaran ei ole ennen nähnytkään. Samoin tamma vain kasvoi ja kasvoi kartanolle päästyä, että pieneksi tammaksi ruunikko ei ole jäämässäkään.
- Entinen omistaja







i. Aragon XVI on uskomattoman hieno Magnus Antoninin hevonen. Pearl-geeniä kantava punaruunikko ori on hurmaava liikkeissään ja luonteessaan. Kerrassaan miellyttävä ja hyvätapainen ori, jopa väitetty koiramaiseksi. Ei ole siis ihme, että orilla on titteliä jos toista aina historiallisista lajeista (Spadaccino Champion di pratolino 2021) perinteiseen kouluun (Dressage Master 2019 voittaja).

ei. Voyager d'Atoune tuttujen kesken Volle oli piirtopäinen musta percheron ori. Hyvänkokoinen ori oli mainio käyttöominaisuuksiltaan kuin rakenteeltaan. Näyttelyissä ori sai kehuja pyöreästä, vahvasta rungosta ja vahvasta takaosasta. Kantakirjauksessa Volle sai I-palkinnon ja monet orin jälkeläiset ovat saaneet hyviä kantakirjatuloksia. Työhevosajon sijasta kasvattaja kävi Vollen kanssa valjakkoajossa. Mahtipontinen ori ei pärjännyt parivaljakossa, mutta yksin veti kärryjä oikein mallikkaasti.

eii. Gunter l'Observateur oli väritykseltään mustankimo ja jättiläinen kimoutui tasaisen valkeaksi. Suuren koon puolesta Gunter ei ollut ketterin hevonen, mutta se veti työkuormaa varmasti läpi rämeikön. Työhevoskisoissa saatiin tarvittavat sijoituksen laatuarvosteluita ja jalostuskäyttöä varten, mutta mitään suurta kehumista ei ollut. Onneksi kohtuullisen menestyksen korvasi orin lempeä luonne ja näyttelymenestys. Ori kantakirjattiin II-palkinnolla ja periytti hyvää sekä tervettä rakennetta jälkeläisille.

eie. Sephare la Folle oli ratsuna toiminut tamma, mutta Sephare veti kärryjä yhtä tasaisella kyydillä kuin ratsastajia selästä käsin. Kouluratsastuksessa helpoissa luokissa pärjännyt tamma ei ollut helpoin järkälemäisen kokonsa vuoksi. Kankea kuin rautakanki ja hidas kuin sisilisko pakkasella, mutta ratsastajan saatua tamman liikkumaan eteenpäin oli syytä iloita. Sepharella tuntui olevan kokoajan pakki päällä, että lopulta sai pelätä tamman kulkevan takaperin. Suuri tamma oli rauhallisten tätiratsastajien suosikki, sillä maastossa tammaa ei pelottanut mikään ja vauhti oli yksipuolista: hidasta matelua. Tamma sai yhden jälkeläisen, sillä toisen ja kolmannen tamma loi, minkä takia ei enää käytetty jalostuksessa.

ee. Alcara de Boise syntyi keskelle syysmyrskyä myöhään iltapäivällä. Alcara tutummin Cara jäi toivottua pienemmäksi, mutta pienenkoon korvasi loputon voima ja kestävyys. Kilpailemiseen tammasta ei ollut. Sillä ei tuntunut olevan kilpailuintoa ja kisoissa tamma otti turhan rennosti. Suorituksen aikana ei antanut enempää tai vähempää, ja maailman kiltein ja helpoin käsiteltävä tamma saattoi muuttua vaikeaksi. Onneksi Caralle mukavempaa hommaa. Tamma osasi kantaa ratsastajia selässä, mutta ei ollut mikään ratsu. Tamma veti kärryjä mielellään, että toimi tapahtumien kärryhevosena. Tamma sai kolme jälkeläistä ja kaikki ovat yhtä hyväluontoisia kuin emänsä.

eei. Andryr le Fou oli musta percheron isoilla valkoisilla merkeillä: päässä leveä valkoinen läsi ja kaikissa jaloissa symmetrisesti valkoiset sukat. Luonteeltaan lempeä jättiläinen ja elämänsä aikana teki käyttöhommia työhevosajoissa. Näyttelyissä orin kanssa ei ehditty käydä tiuhan kilpailemisen ohella, että kantakirjapalkinnot ja näyttelyruusukkeet jäivät saamatta. Kilpailuissa ori sai kuitenkin kehuja sopusuhtaisesta rakenteesta, ja onneksi periytti tätä muutamalle jälkeläiselle.

eee. Aelienor la Jeune tuttujen kesken Alli syntyi juhannuksena keskelle kukkapeltoa ilman varoitusta. Tamman omistaja ei ollut koskaan kaavaillut junttapulla tammalleen varsaa, mutta ilmeisesti heinämaha oli muuttunut iloiseksi yllätykseksi. Omistajalla ei kuitenkaan harmiksi ollut aikaa tai rahaa pitää varsaa kotitilallaan. Alli muutti uuteen kotiin vieroituksen jälkeen ja uudessa kodissa tammalla aloitettiin ratsukoulutus 6-vuotiaana. Uudella omistajalla ei ollut kiire selkään tai alkaa kilpailemaan tammalla. Maailman kiltein tamma vietti leppoisia maastoiluhetkiä ja toimi vanhusten kuin lasten terapiahevosena.